Turun yliopiston ja Kelan tutkimusosaston yhteisessä Muuttuva Salo -tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia laajamittaisilla irtisanomisilla ja elinkeinorakenteen muutoksella tulee olemaan yksilö- ja aluetasolla Salossa. Tutkimuksessa seurataan yksilöiden terveyteen, toimeentuloon, hyvinvointiin, työllisyyteen sekä aluetalouteen liittyvien tekijöiden kehittymistä. Tässä blogissa Muuttuva Salo -projektin tutkijat jakavat ajatuksiaan rakennemuutoksesta.
perjantai 29. toukokuuta 2015
Ihanteellinen työllistämisen malli äkillisellä rakennemuutosalueella
Edellisessä blogikirjoituksessa käsiteltiin Salon työttömyyden nopeaa ja massiivista kasvua, mikä on seurausta elektroniikkateollisuuden suurista irtisanomisista alueella. Näiden irtisanomisten vuoksi valtioneuvosto on nimennyt Salon seutukunnan 2009-2015 väliselle ajalle äkillisen rakennemuutoksen alueeksi (alue, jossa yritys tai yritykset ovat irtisanoneet useita satoja työntekijöitä lyhyen ajan sisällä). Tämä tarkoittaa sitä, että Salon seutukunta on äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin (ÄRM) piirissä, jonka tavoitteena on työttömien mahdollisimman nopea työllistyminen ja korvaavien työpaikkojen luominen menetettyjen tilalle. Valtio voi myöntää erillisrahoitusta tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Lisäksi Euroopan Unionin projektirahoituksella on mahdollista kustantaa työllistämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen tähtääviä toimenpiteitä.
ÄRM on tällä hetkellä käytössä oleva malli, mutta minkälainen olisi asiantuntijoiden näkökulmasta ihanteellinen työllistämiseen tähtäävä malli äkillisellä rakennemuutoksella? Tätä on selvitetty Muuttuva Salo -tutkimusprojektin osatutkimuksessa alkuvuoden aikana. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa työllistymisen ideaalimalli rakennemuutosalueella perustuen asiantuntijoiden näkemyksiin ihanteellisesta työllistymisen mallista. Haastateltavat asiantuntijat ovat henkilöitä, joilla on tietoa ja kokemusta rakennemuutoksen seurausten hallinnoinnista. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitetään, missä määrin tällainen ideaalimalli toteutuu nykyjärjestelmässä ja minkälaiset tekijät mahdollisesti estävät kuvatun ideaalimallin toteutumisen käytännössä. Lisäksi tutkimuksen avulla vastataan siihen, miten nykyjärjestelmää tulisi muuttaa, jotta ihanteellinen työllistämisen malli saavutettaisiin.
Haastattelut on nyt suoritettu ja osittain myös analysoitu. Joitakin alustavia tuloksia on siis mahdollista esittää. Asiantuntijoiden mukaan työllistämisen ideaalissa mallissa äkillistä rakennemuutosta tulisi pyrkiä ehkäisemään ennalta. Tässä auttaisi esimerkiksi alueen elinkeinorakenteen monipuolisuuden edistäminen. Tällöin alue ei olisi liiaksi yhden toimijan tai toimialan varassa ja näin ollen se olisi vastustuskykyisempi äkillistä rakennemuutosta vastaan. Tärkeää olisi myös luoda toimintasuunnitelma siltä varalta, että äkillinen rakennemuutos realisoituu alueella. Jos suuria irtisanomisia alueen yrityksissä toteutetaan, tulisi suuriin irtisanomisiin reagoida nopeasti. Työttömäksi jääneet tulisi tunnistaa pikaisesti ja heidän tarpeisiinsa sopivia palveluita tulisi olla tarjolla mahdollisimman nopeasti, oli kyse sitten koulutuksesta, työnhakuvalmennuksesta tai jostain muusta. Kolmanneksi toimijoiden välinen sujuva yhteistyö on tärkeää, koska se edistää tehokasta toimenpiteiden toteuttamista. Neljänneksi tärkeää on, että rahoitusinstrumentit ovat joustavia ja innovatiivisuuteen kannustavia. Tärkeää olisi myös se, että rahoitus myönnettäisiin nopeasti ja sitä olisi mahdollista saada pitkäkestoisesti. Viidenneksi on tärkeää arvioida toteutettuja toimenpiteitä ja pyrkiä kehittämään toimenpiteitä edelleen.
Kaiken kaikkiaan Salossa nähtiin toiminnan olleen pääasiallisesti kuvatun ideaalimallin mukaista. Asiantuntijat kokivat, että lähestulkoon kaikki mahdollinen mikä tehtävissä oli, oli tehty. Nokialta ja sen alihankkijoilta työttömäksi jääneiden työllistyminen on ollut kiitettävää. Salossa työttömyys on kuitenkin edelleen hyvin korkealla tasolla. Suurimmaksi syyksi tähän nähtiin Suomen ja koko läntisen maailman heikko taloustilanne: työnantajilla ei ole taloudellisesti mahdollista palkata lisää työntekijöitä. Osittain syyksi nähtiin myös se, että EU:n hallinnoiman Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tuki, jota Nokialta ja sen alihankkijoilta työttömäksi jääneiden työllistämiseen on myönnetty, on joustamatonta. Asiantuntijoiden mukaan EGR:n tulisi taipua innovatiivisempien työllistämiseen tähtäävien keinojen rahoittamiseen kuin nykyisin on mahdollista.
Edellä esitellyt tulokset ovat alustavia, kuten edellä jo mainitsin. Lopulliset tulokset julkaistaan syksyllä 2015. Edellä esiteltyä tutkimusta tullaan täydentämään syksyllä 2015 haastattelemalla Nokialta ja Nokian alihankkijoilta työttömiksi jääneitä samasta aiheesta. Tämän projektin tavoitteena on selvittää, minkälainen olisi ihanteellinen työllistämisen palvelujärjestelmä työttömien mielestä. Lisäksi tässä hankkeessa tullaan vertaamaan asiantuntijoiden ja työttömien näkemyksiä ihanteellisesta työllistämisen mallista.
Sini Pallasvuo
Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön maisterivaiheen opiskelija Turun yliopistossa sekä tutkimusavustaja Muuttuva Salo -tutkimusprojektissa.
Tunnisteet:
EGR,
Euroopan globalisaatiorahasto,
Muuttuva Salo,
Salon seutu,
työllistäminen,
työttömyys,
äkillinen rakennemuutos,
äkillisen rakennemuutoksen toimintamalli,
ÄRM
keskiviikko 22. huhtikuuta 2015
Mallioppilaasta ongelmatapaukseksi
Suomi on kärvistellyt taantuman kourissa yli
puolivuosikymmentä. Taantuman pitkittyessä, aiempien laskusuhdanteiden tapaan,
suurin huomio on alkanut kiinnittyä työmarkkinoihin. Työttömyyden kasvu ja sen
tuomat lieveilmiöt koskettavat kansakuntaa konkreettisemmin, kuin vaihtotaseen
alijäämä tai deflaation uhka. Työmarkkinoilla vallitsevia lainalaisuuksia
pystytään kuvaamaan Beveridgen – käyrän avulla (tunnetaan myös UV – käyränä).
Tämä 1930-luvulla kehitetty innovaatio tarjoaa yksinkertaisen, mutta silti
realistisen tavan hahmottaa työmarkkinoiden muutosta yli ajan.
Alla olevassa kuviossa on muodostettu sekä Salon seudun että
Suomen Beveridgen-käyrät aikavälille 2006-2014. Pystyakselilla on laskettu
alueen vakanssiaste eli kuukauden lopussa avoinna olevien työpaikkojen suhde
työvoimaan. Vaaka-akselilla sijaitsee tutumpi työttömyysaste, joka on laskettu
kuukauden lopussa työttömänä työnhakijana olleiden suhde työvoimaan.
Nyrkkisääntönä voidaan ajatella että mitä lähempänä akselien leikkauspistettä
ollaan, sitä täydellisemmin työmarkkinat toimivat. Siirryttäessä origosta
poispäin työmarkkinat heikentyvät ja tämä ilmenee kärjistetysti joko avoimien
työpaikkojen ja työnhakijoiden yhtyeensopimattomuutena tai pahasti ruuhkautuneina
työmarkkinoina.
Työmarkkinoiden näkökulmasta vuodet 2006-2008 olivat
yltäkylläisyyden täyttämiä Salon seudulla. Työttömyys oli selvästi Suomen
keskiarvoa alhaisempi ja avoimien työpaikkojen huomattavasti keskimääräistä
korkeampi tasokaan ei enää vaikuttanut työttömyyden laskuun Salon seudulla. Vuoden
2008 aikana Salon seudun työmarkkinat kokivat ensimmäisen iskunsa. Nokia Oyj:n
ja sen sidoskumppanien aloittamat henkilöstövähennykset ja avoimien
työpaikkojen samanaikainen katoaminen siirsivät Varsinais-Suomen työmarkkinoiden
mallioppilaan uudenlaiseen tilanteeseen.
Vuosien 2008 ja 2012 välisenä aikana Salon seudun työttömyysaste miltein
kaksinkertaistui ja avoimien työpaikkojen määrä suhteessa työvoimaan asettui totuttua matalammalle tasolle.
Salon seudun ja Suomen
Beveridgen-käyrät 2006-2014*
|
Verrattuna Suomen keskiarvoon, Salon seudun työmarkkinat
eivät vielä vuonna 2011 olleet poikkeuksellisissa ongelmissa. Vakanssiaste oli
noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa ja työttömyysastekin oli vain
prosenttiyksikön verran taantumassa taapertavaa Suomen keskiarvoa
korkeammalla. Ongelma olikin
numeroiden takana. Muutoksen vauhti ja dramaattisuus oli numeroita kriittisempi
tekijä. Salon seutu oli joutunut tilanteeseen, jossa yhteiskunnan rakenteet oli
suunniteltu täysin toisenlaisen talouden toimeliaisuuden varaan. Eittämättä
tiedossa oli yhden suuren teollisuuden alan tuomat riskit elinkeinorakenteelle,
mutta silti on liki mahdotonta varautua Salon kokemaan veropohjan ja
palvelurakenteen muutokseen.
Vuoden 2012 alkupuoliskolla ensimmäisestä shokista
jaloilleen nousseet Salon seudun työmarkkinat saivat toisen iskun, joka oli
kokoluokaltaan ensimmäisen veroinen. Nokia Oyj ilmoitti ensin mittavista
henkilöstövähennyksistä kokoonpanotehtaaltaan Salossa ja myöhemmin samana
vuonna koko tehtaan lakkauttamisesta. Tämän myötä Salon seudun työmarkkinat
siirtyivät läheltä keskiarvoa poikkeuksellisella nopeudella häntäpään joukkoon.
Mallioppilaasta oli tullut ongelmatapaus.
Pyyhettä ei kuitenkaan kannata heittää kehään. Vuoden 2012
aikana tapahtuneen työttömien työnhakijoiden rajun kasvun jälkeen vuosina 2013
ja 2014 tilanne työmarkkinoilla jälleen tasoittui. Salon seudun kannalta toivoa
herättävää on, ettei sen vakanssiaste ole sukeltanut ensimmäisen shokin tavoin.
Työmarkkinoiden riippuvuus elektroniikkateollisuudesta vaikuttaa siis
vähentyneen rakennemuutoksen edetessä. Helppoa tietä Salon seudun työmarkkinoilla ei
kuitenkaan ole palata takaisin keskimääräiseksi, mallioppilaasta puhumattakaan.
Korvaavan työllisyyden syntyminen on historiallisesti ollut verrattain hidasta
ja pahasti ruuhkautuneet työmarkkinat purkavat itsensä tällöin hitaasti.
Olli Retulainen
Kirjoittaja on taloustieteen Pro gradua viimeistelevä
tutkimusavustaja Muuttuva Salo -tutkimusprojektissa.
*Vakanssi- ja työttömyysasteet on laskettu työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tiedoista. Luvut on saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä toimialaonline.fi palvelusta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)