Ihanteellinen työllistämisen malli äkillisellä rakennemuutosalueella

Edellisessä blogikirjoituksessa käsiteltiin Salon työttömyyden nopeaa ja massiivista kasvua, mikä on seurausta elektroniikkateollisuuden suurista irtisanomisista alueella. Näiden irtisanomisten vuoksi valtioneuvosto on nimennyt Salon seutukunnan 2009-2015 väliselle ajalle äkillisen rakennemuutoksen alueeksi (alue, jossa yritys tai yritykset ovat irtisanoneet useita satoja työntekijöitä lyhyen ajan sisällä). Tämä tarkoittaa sitä, että Salon seutukunta on äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin (ÄRM) piirissä, jonka tavoitteena on työttömien mahdollisimman nopea työllistyminen ja korvaavien työpaikkojen luominen menetettyjen tilalle. Valtio voi myöntää erillisrahoitusta tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Lisäksi Euroopan Unionin projektirahoituksella on mahdollista kustantaa työllistämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen tähtääviä toimenpiteitä.

ÄRM on tällä hetkellä käytössä oleva malli, mutta minkälainen olisi asiantuntijoiden näkökulmasta ihanteellinen työllistämiseen tähtäävä malli äkillisellä rakennemuutoksella? Tätä on selvitetty Muuttuva Salo -tutkimusprojektin osatutkimuksessa alkuvuoden aikana. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa työllistymisen ideaalimalli rakennemuutosalueella perustuen asiantuntijoiden näkemyksiin ihanteellisesta työllistymisen mallista. Haastateltavat asiantuntijat ovat henkilöitä, joilla on tietoa ja kokemusta rakennemuutoksen seurausten hallinnoinnista. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitetään, missä määrin tällainen ideaalimalli toteutuu nykyjärjestelmässä ja minkälaiset tekijät mahdollisesti estävät kuvatun ideaalimallin toteutumisen käytännössä. Lisäksi tutkimuksen avulla vastataan siihen, miten nykyjärjestelmää tulisi muuttaa, jotta ihanteellinen työllistämisen malli saavutettaisiin.

Haastattelut on nyt suoritettu ja osittain myös analysoitu. Joitakin alustavia tuloksia on siis mahdollista esittää. Asiantuntijoiden mukaan työllistämisen ideaalissa mallissa äkillistä rakennemuutosta tulisi pyrkiä ehkäisemään ennalta. Tässä auttaisi esimerkiksi alueen elinkeinorakenteen monipuolisuuden edistäminen. Tällöin alue ei olisi liiaksi yhden toimijan tai toimialan varassa ja näin ollen se olisi vastustuskykyisempi äkillistä rakennemuutosta vastaan. Tärkeää olisi myös luoda toimintasuunnitelma siltä varalta, että äkillinen rakennemuutos realisoituu alueella. Jos suuria irtisanomisia alueen yrityksissä toteutetaan, tulisi suuriin irtisanomisiin reagoida nopeasti. Työttömäksi jääneet tulisi tunnistaa pikaisesti ja heidän tarpeisiinsa sopivia palveluita tulisi olla tarjolla mahdollisimman nopeasti, oli kyse sitten koulutuksesta, työnhakuvalmennuksesta tai jostain muusta. Kolmanneksi toimijoiden välinen sujuva yhteistyö on tärkeää, koska se edistää tehokasta toimenpiteiden toteuttamista. Neljänneksi tärkeää on, että rahoitusinstrumentit ovat joustavia ja innovatiivisuuteen kannustavia. Tärkeää olisi myös se, että rahoitus myönnettäisiin nopeasti ja sitä olisi mahdollista saada pitkäkestoisesti. Viidenneksi on tärkeää arvioida toteutettuja toimenpiteitä ja pyrkiä kehittämään toimenpiteitä edelleen.

Kaiken kaikkiaan Salossa nähtiin toiminnan olleen pääasiallisesti kuvatun ideaalimallin mukaista. Asiantuntijat kokivat, että lähestulkoon kaikki mahdollinen mikä tehtävissä oli, oli tehty. Nokialta ja sen alihankkijoilta työttömäksi jääneiden työllistyminen on ollut kiitettävää. Salossa työttömyys on kuitenkin edelleen hyvin korkealla tasolla. Suurimmaksi syyksi tähän nähtiin Suomen ja koko läntisen maailman heikko taloustilanne: työnantajilla ei ole taloudellisesti mahdollista palkata lisää työntekijöitä.  Osittain syyksi nähtiin myös se, että EU:n hallinnoiman Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tuki, jota Nokialta ja sen alihankkijoilta työttömäksi jääneiden työllistämiseen on myönnetty, on joustamatonta. Asiantuntijoiden mukaan EGR:n tulisi taipua innovatiivisempien työllistämiseen tähtäävien keinojen rahoittamiseen kuin nykyisin on mahdollista.

Edellä esitellyt tulokset ovat alustavia, kuten edellä jo mainitsin. Lopulliset tulokset julkaistaan syksyllä 2015. Edellä esiteltyä tutkimusta tullaan täydentämään syksyllä 2015 haastattelemalla Nokialta ja Nokian alihankkijoilta työttömiksi jääneitä samasta aiheesta. Tämän projektin tavoitteena on selvittää, minkälainen olisi ihanteellinen työllistämisen palvelujärjestelmä työttömien mielestä. Lisäksi tässä hankkeessa tullaan vertaamaan asiantuntijoiden ja työttömien näkemyksiä ihanteellisesta työllistämisen mallista. 

Sini Pallasvuo 

Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön maisterivaiheen opiskelija Turun yliopistossa sekä tutkimusavustaja Muuttuva Salo -tutkimusprojektissa.

Mallioppilaasta ongelmatapaukseksi

Suomi on kärvistellyt taantuman kourissa yli puolivuosikymmentä. Taantuman pitkittyessä, aiempien laskusuhdanteiden tapaan, suurin huomio on alkanut kiinnittyä työmarkkinoihin. Työttömyyden kasvu ja sen tuomat lieveilmiöt koskettavat kansakuntaa konkreettisemmin, kuin vaihtotaseen alijäämä tai deflaation uhka. Työmarkkinoilla vallitsevia lainalaisuuksia pystytään kuvaamaan Beveridgen – käyrän avulla (tunnetaan myös UV – käyränä). Tämä 1930-luvulla kehitetty innovaatio tarjoaa yksinkertaisen, mutta silti realistisen tavan hahmottaa työmarkkinoiden muutosta yli ajan.

Alla olevassa kuviossa on muodostettu sekä Salon seudun että Suomen Beveridgen-käyrät aikavälille 2006-2014. Pystyakselilla on laskettu alueen vakanssiaste eli kuukauden lopussa avoinna olevien työpaikkojen suhde työvoimaan. Vaaka-akselilla sijaitsee tutumpi työttömyysaste, joka on laskettu kuukauden lopussa työttömänä työnhakijana olleiden suhde työvoimaan. Nyrkkisääntönä voidaan ajatella että mitä lähempänä akselien leikkauspistettä ollaan, sitä täydellisemmin työmarkkinat toimivat. Siirryttäessä origosta poispäin työmarkkinat heikentyvät ja tämä ilmenee kärjistetysti joko avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden yhtyeensopimattomuutena tai pahasti ruuhkautuneina työmarkkinoina.

Työmarkkinoiden näkökulmasta vuodet 2006-2008 olivat yltäkylläisyyden täyttämiä Salon seudulla. Työttömyys oli selvästi Suomen keskiarvoa alhaisempi ja avoimien työpaikkojen huomattavasti keskimääräistä korkeampi tasokaan ei enää vaikuttanut työttömyyden laskuun Salon seudulla. Vuoden 2008 aikana Salon seudun työmarkkinat kokivat ensimmäisen iskunsa. Nokia Oyj:n ja sen sidoskumppanien aloittamat henkilöstövähennykset ja avoimien työpaikkojen samanaikainen katoaminen siirsivät Varsinais-Suomen työmarkkinoiden mallioppilaan uudenlaiseen tilanteeseen.  Vuosien 2008 ja 2012 välisenä aikana Salon seudun työttömyysaste miltein kaksinkertaistui ja avoimien työpaikkojen määrä suhteessa työvoimaan asettui totuttua matalammalle tasolle.

 

Salon seudun ja Suomen Beveridgen-käyrät 2006-2014*

Verrattuna Suomen keskiarvoon, Salon seudun työmarkkinat eivät vielä vuonna 2011 olleet poikkeuksellisissa ongelmissa. Vakanssiaste oli noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa ja työttömyysastekin oli vain prosenttiyksikön verran taantumassa taapertavaa Suomen keskiarvoa korkeammalla.  Ongelma olikin numeroiden takana. Muutoksen vauhti ja dramaattisuus oli numeroita kriittisempi tekijä. Salon seutu oli joutunut tilanteeseen, jossa yhteiskunnan rakenteet oli suunniteltu täysin toisenlaisen talouden toimeliaisuuden varaan. Eittämättä tiedossa oli yhden suuren teollisuuden alan tuomat riskit elinkeinorakenteelle, mutta silti on liki mahdotonta varautua Salon kokemaan veropohjan ja palvelurakenteen muutokseen.

Vuoden 2012 alkupuoliskolla ensimmäisestä shokista jaloilleen nousseet Salon seudun työmarkkinat saivat toisen iskun, joka oli kokoluokaltaan ensimmäisen veroinen. Nokia Oyj ilmoitti ensin mittavista henkilöstövähennyksistä kokoonpanotehtaaltaan Salossa ja myöhemmin samana vuonna koko tehtaan lakkauttamisesta. Tämän myötä Salon seudun työmarkkinat siirtyivät läheltä keskiarvoa poikkeuksellisella nopeudella häntäpään joukkoon. Mallioppilaasta oli tullut ongelmatapaus.

Pyyhettä ei kuitenkaan kannata heittää kehään. Vuoden 2012 aikana tapahtuneen työttömien työnhakijoiden rajun kasvun jälkeen vuosina 2013 ja 2014 tilanne työmarkkinoilla jälleen tasoittui. Salon seudun kannalta toivoa herättävää on, ettei sen vakanssiaste ole sukeltanut ensimmäisen shokin tavoin. Työmarkkinoiden riippuvuus elektroniikkateollisuudesta vaikuttaa siis vähentyneen rakennemuutoksen edetessä. Helppoa tietä Salon seudun työmarkkinoilla ei kuitenkaan ole palata takaisin keskimääräiseksi, mallioppilaasta puhumattakaan. Korvaavan työllisyyden syntyminen on historiallisesti ollut verrattain hidasta ja pahasti ruuhkautuneet työmarkkinat purkavat itsensä tällöin hitaasti.
 

Olli Retulainen

Kirjoittaja on taloustieteen Pro gradua viimeistelevä tutkimusavustaja Muuttuva Salo -tutkimusprojektissa.

_____________________________________________________________________________

*Vakanssi- ja työttömyysasteet on laskettu työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tiedoista. Luvut on saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä toimialaonline.fi palvelusta.