perjantai 29. toukokuuta 2015

Ihanteellinen työllistämisen malli äkillisellä rakennemuutosalueella


Edellisessä blogikirjoituksessa käsiteltiin Salon työttömyyden nopeaa ja massiivista kasvua, mikä on seurausta elektroniikkateollisuuden suurista irtisanomisista alueella. Näiden irtisanomisten vuoksi valtioneuvosto on nimennyt Salon seutukunnan 2009-2015 väliselle ajalle äkillisen rakennemuutoksen alueeksi (alue, jossa yritys tai yritykset ovat irtisanoneet useita satoja työntekijöitä lyhyen ajan sisällä). Tämä tarkoittaa sitä, että Salon seutukunta on äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin (ÄRM) piirissä, jonka tavoitteena on työttömien mahdollisimman nopea työllistyminen ja korvaavien työpaikkojen luominen menetettyjen tilalle. Valtio voi myöntää erillisrahoitusta tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Lisäksi Euroopan Unionin projektirahoituksella on mahdollista kustantaa työllistämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen tähtääviä toimenpiteitä.

ÄRM on tällä hetkellä käytössä oleva malli, mutta minkälainen olisi asiantuntijoiden näkökulmasta ihanteellinen työllistämiseen tähtäävä malli äkillisellä rakennemuutoksella? Tätä on selvitetty Muuttuva Salo -tutkimusprojektin osatutkimuksessa alkuvuoden aikana. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa työllistymisen ideaalimalli rakennemuutosalueella perustuen asiantuntijoiden näkemyksiin ihanteellisesta työllistymisen mallista. Haastateltavat asiantuntijat ovat henkilöitä, joilla on tietoa ja kokemusta rakennemuutoksen seurausten hallinnoinnista. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitetään, missä määrin tällainen ideaalimalli toteutuu nykyjärjestelmässä ja minkälaiset tekijät mahdollisesti estävät kuvatun ideaalimallin toteutumisen käytännössä. Lisäksi tutkimuksen avulla vastataan siihen, miten nykyjärjestelmää tulisi muuttaa, jotta ihanteellinen työllistämisen malli saavutettaisiin.

Haastattelut on nyt suoritettu ja osittain myös analysoitu. Joitakin alustavia tuloksia on siis mahdollista esittää. Asiantuntijoiden mukaan työllistämisen ideaalissa mallissa äkillistä rakennemuutosta tulisi pyrkiä ehkäisemään ennalta. Tässä auttaisi esimerkiksi alueen elinkeinorakenteen monipuolisuuden edistäminen. Tällöin alue ei olisi liiaksi yhden toimijan tai toimialan varassa ja näin ollen se olisi vastustuskykyisempi äkillistä rakennemuutosta vastaan. Tärkeää olisi myös luoda toimintasuunnitelma siltä varalta, että äkillinen rakennemuutos realisoituu alueella. Jos suuria irtisanomisia alueen yrityksissä toteutetaan, tulisi suuriin irtisanomisiin reagoida nopeasti. Työttömäksi jääneet tulisi tunnistaa pikaisesti ja heidän tarpeisiinsa sopivia palveluita tulisi olla tarjolla mahdollisimman nopeasti, oli kyse sitten koulutuksesta, työnhakuvalmennuksesta tai jostain muusta. Kolmanneksi toimijoiden välinen sujuva yhteistyö on tärkeää, koska se edistää tehokasta toimenpiteiden toteuttamista. Neljänneksi tärkeää on, että rahoitusinstrumentit ovat joustavia ja innovatiivisuuteen kannustavia. Tärkeää olisi myös se, että rahoitus myönnettäisiin nopeasti ja sitä olisi mahdollista saada pitkäkestoisesti. Viidenneksi on tärkeää arvioida toteutettuja toimenpiteitä ja pyrkiä kehittämään toimenpiteitä edelleen.

Kaiken kaikkiaan Salossa nähtiin toiminnan olleen pääasiallisesti kuvatun ideaalimallin mukaista. Asiantuntijat kokivat, että lähestulkoon kaikki mahdollinen mikä tehtävissä oli, oli tehty. Nokialta ja sen alihankkijoilta työttömäksi jääneiden työllistyminen on ollut kiitettävää. Salossa työttömyys on kuitenkin edelleen hyvin korkealla tasolla. Suurimmaksi syyksi tähän nähtiin Suomen ja koko läntisen maailman heikko taloustilanne: työnantajilla ei ole taloudellisesti mahdollista palkata lisää työntekijöitä.  Osittain syyksi nähtiin myös se, että EU:n hallinnoiman Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tuki, jota Nokialta ja sen alihankkijoilta työttömäksi jääneiden työllistämiseen on myönnetty, on joustamatonta. Asiantuntijoiden mukaan EGR:n tulisi taipua innovatiivisempien työllistämiseen tähtäävien keinojen rahoittamiseen kuin nykyisin on mahdollista.

Edellä esitellyt tulokset ovat alustavia, kuten edellä jo mainitsin. Lopulliset tulokset julkaistaan syksyllä 2015. Edellä esiteltyä tutkimusta tullaan täydentämään syksyllä 2015 haastattelemalla Nokialta ja Nokian alihankkijoilta työttömiksi jääneitä samasta aiheesta. Tämän projektin tavoitteena on selvittää, minkälainen olisi ihanteellinen työllistämisen palvelujärjestelmä työttömien mielestä. Lisäksi tässä hankkeessa tullaan vertaamaan asiantuntijoiden ja työttömien näkemyksiä ihanteellisesta työllistämisen mallista. 

Sini Pallasvuo 

Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön maisterivaiheen opiskelija Turun yliopistossa sekä tutkimusavustaja Muuttuva Salo -tutkimusprojektissa.